lauantai 1. lokakuuta 2011

Introduction: Sententia et Laudo

Kirjuri on se, josta nämä tekstit suoltuvat. Sinä voisit olla minä

Olen elävä, kenties ihminen. Taidan opiskella Tampereella. Minut luulee tuntevansa moni enkä minä tuntenut heitä. Minä luulen, etteivät he tunne, ja he onnistuvat todistamaan alvariinsa olevani väärässä. Saatan olla musikaalinen ja mahdollisesti hyvä kielissä. Otan muutaman luovan kirjoituksen kurssin. En edes muista, millaista on hengittää samaa ilmaa kuin lapsena - elämä on sen verran muuttunut..

Blogin nimi on ironinen. En ole viisas, en edes pidä itseäni viisaana. Kenties olen sittenkin keskimääräistä tyhmempi.

- Me emme pidä sitä seikkaa juuri minään, herra alikersantti! kajauttaisi patteri.


 Pidän murrosiän muutoksia aivan uskomattomina. Tänään, 1.10., alkoi jännitys purra 16-vuotissyntymäpäiviä kohti. Itse asiassa meikä on tuntenut itsensä jo hyvän aikaa 16-vuotiaaksi, lukiossa räpiköivät kun sattuvat olemaan kuusitoista ja sitä myötä.  Sweet sixteen, sanoisi jenkki.

Olen Kirjuri ja sähellän tänne mestaan pätkiä proosaa, alkaen tästä postauksesta. Otsikko Sententia et Laudo meinaa "Mietteitä ja sitaatteja".

-------------------------------

Kirjuri luo
Kirjuri rappeuttaa taiteen
Kirjuri tuo iloa
Kirjuri tappaa tunnelman
Kirjuri luulee tietävänsä, mistä puhuu
Kirjuri on harvinaisen pätevä puhuja
Kirjuri takeltelee sanoissaan
Kirjuri on siksi rohkea.

"Noita säkeitä on tullut kuultua jo monta vuosikymmentä," tokaisi Kirjuri. Hän laski arkin kirjoituspöydälle, korkkasi pullon ja katsahti ystäväänsä kysyvin katsein päätään kallistaen. Mies nyökkäsi kiireesti ja siirsi lasiaan lähemmäksi.
"Miksi colaa?"
"Vaihteeksi." Kirjuri löi rivinvaihtonäppäintä ja jatkoi tekstiään. Ystävä nosti lasin huulilleen ja siemaisi sen sisällön kerralla. Hän katsoi ympärille. Kirjurin kämpästä tulisi jäämään mieleen ainakin olohuoneen oven päälle ripustettu miekka. Todennäköisesti myös mahtava kirjakokoelma.
"Mistä tuo miekka?"
Kirjuri nosti katseensa näytöstä ja vilkaisi ensin ystäväänsä, sitten miekkaa. Hän palautti katseensa tekstiin. "Paikasta, jonne sinulla ei ole asiaa, Holger - vielä. Katsotaan, löydätkö samanlaisen, kunhan heität henkesi."

-------------------------------

2 kommenttia:

  1. Ihan älyttömän hyvää tekstiä. Harmi kun eksyin tänne näin myöhään. Toivottavasti jatkat kirjoittamista ja ehkä hyvällä onnella tänne. Jään seuraamaan :)

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista