torstai 27. marraskuuta 2014

Ajatusvirtaa ja analyysia TYKin ilmapiiristä

Hei, arvoisa lukija. Olen Tampereen yhteiskoulun lukion abiturientti. Tervetuloa lukemaan postaustani, jonka ensi tarkoituksena on hieman tuoda ajatuksiani TYKin ilmapiiristä, eliitistä ja TYKin linjasta julki sekä tiivistää havaintojani. Viittaan Minttu-Marin viimeisimpään blogipostaukseen (25.11.2014) hieman, ja jatkan siitä.

Minttu-Marin argumentointi ei vieläkään saa minua vakuuttumaan aivan suorilta. Siitä huolimatta hänen saamansa viestit ja kommentit niiltä, jotka ovat kokeneet TYKin ilmapiirin ongelmalliseksi, tekevät vaikutuksen. Mikäli ne ovat aitoja, mikä on todennäköistä, ne toimivat todisteena siitä, että TYKin ilmapiirissä on ongelmia - toisin sanoen asiasta on aiheellista keskustella. Jo se, että hänen postauksensa herättävät runsaasti keskustelua ja naljailua, kertoo siitä, että jossakin TYKin nilkan seutuvilla on kipeä kohta.

Sitten pohdintojeni tuloksia. En näe, että eliitti olisi mikään tietty ihmisryhmä. Käsitykseni mukaan eliittiin katsotaan kuuluvaksi ne TYKin opiskelijat, jotka pääsevät eniten esiintymään ja edustavat TYKin ilmaisutaitoa ja yleishenkeä näkyvimmin. Toisin sanoen eliittiä ovat ne, jotka syystä tai toisesta heiluvat vakituisimmin ja useimmin lavalla. Eliitti hallitsee tämän kautta sitä, keillä on parhaat sosiaaliset mahdollisuudet päästä esille. On yhdentekevää, ketkä nimenomaisesti kuuluvat tähän ryhmään, sillä eliitti on alati muuttuva ja vaihteleva. Eliitin muodostuminen ei ole eliittiin kuuluvien syytä. Ei ole mieltä osoitella ketään, kun koko eliitti muutenkin riippuu määritelmästä. Jotkut katsovat, ettei mitään eliittiä ole olemassakaan, kun taas toisille sen olemassaolo on tarkkaa ihmismäärää myöten selvä.

Ilmaisutaitoeliitti on yksi syy siihen, miksi TYK on noussut yhä korkeammalle Suomen tason ilmaisutaitoskaboissa. Eliitillä on maine luotettavana ja ammattitaitoisena ilmaisutaidon alalla, ja heitä on siis helppo hyödyntää suurta asiantuntemusta vaativissa projekteissa. Perusasiat ovat hallussa, ja voidaan keskittyä laadukkaaseen kokonaisuuteen. Stage-voitto oli koulumme menestyksen huippukohtia. Samaa mainetta ilmaisutaidon ja yhteishengen paratiisina on yritetty pitää yllä vielä sen jälkeenkin, mutta tuloksiin voi ottaa kantaa vasta muutaman vuoden päästä. Tällä hetkellä TYKillä on havaintojeni mukaan kahtia jakautunut maine ylimielisenä staratehtaana ja taiteiden kehtona, mutta tältä väliltä kuulee vähän kommentteja. Odotukset ovat tulevilla oppilailla suuret, ja pettymykset joskus yhtä suuria.

Eliitissä ja suurten projektien suosimisessa on toisaalta se varjopuoli, että kynnys ottaa lisää aineen kursseja nousee, kun vaatimustaso kasvaa. Projektien halutaan onnistuvan, sillä laatua tavoitellaan hanakammin. Olen kuullut valitusta siitäkin, että vähemmän tunnetuille opiskelijoille ei siunaudu esimerkiksi näyttämötyössä yhtä paljon mahdollisuuksia päästä päärooleihin. TYK loistaa ulospäin lähinnä esittävien taiteiden näyteikkunana. Tästä syystä varsinkin luova kirjoittaminen ja kuvataide jäävät taka-alalle, jossakin määrin myös radiotyö. Näitä kaikkia opiskellaan kirjaimellisesti maan alla, vähemmän näkyvillä. Jos ottaa huomioon TYKin panostuksen musiikki 5 -kurssiprojektien ja näyttämötyödiplomien kaltaisiin yhteisskaboihin, vähemmälle huomiolle jäämisen ymmärtää näiden aineiden kohdalla. Näytön paikkojen suuruiset julkiset esitykset saattaisivat tuoda niille enemmän näkyvyyttä.

Koulumme on suuri, eikä voi olla näkemättä, miten paljon pettyneitä TYKissä on opiskellut. Ihmiset eivät koe tulevansa kuulluksi. TYKissä ei ilmeisesti ole kovin helppo puhua epäkohdista ääneen, kun jo nyt iso osa Minttu-Marin blogissa esille tulleista seikoista on tullut yllätyksenä osalle tykkiläisistä. Jos asioista ei ole helppo puhua, ratkaisu ei ole ihan niinkään yksinkertainen kuin että "kertokaa ongelmista". Vika on syvemmällä ja enemmän kuin osiensa summa. Ilmassa on ongelmien torjunnan ja vähättelyn, jopa syrjinnän makua. Ihmiset saattaisivat puhua avoimemmin koulumme epäkohdista, jos niistä olisi mielekkäämpää ja tervetulleempaa puhua.

-- Juuso

4 kommenttia:

  1. Hienoa Juuso!

    Olen myös abi TYKissä, enkä ole kokenut pettymyksiä TYKin suhteen. Ehkä se johtuu siitä, etten ole edes hiljaa mielessä halunnut "päästä" (joutua) esiintymään mihinkään. Odotukseni TYKin suhteen ovat aina toteutuneet. Ilmaisutaitoaineiden kurssit ovat olleet mielenkiintoisia, opettajat hyviä ja oman kokemukseni mukaan myös koulun ilmapiiri on ollut loistava. Toisaalta ehkä en huomaa ongelmia, koska pyörin pääasiassa omassa kaveriporukassa. "Eliitistä" sen verran, että itse olen ymmärtänyt asian vitsinä tai vitsikkäänä ilmauksena ilmaisutaidon esityksissä USEIN esiintyvistä ihmisistä.

    PS. TYKkiin hakeminen on ollut tähän astisen elämäni paras päätös

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa kuulla, että kokemuksesi TYKistä on ollut aurinkoinen. Minäkin viihdyn lähinnä ystävieni ja pienen kaveripiirini seurassa, mutten voi olla näkemättä ongelmakohtia. Eliitistä vielä, että monille se ei ole vain vitsi. Olen kohdannut aitoa katkeruutta systeemiä kohtaan, ja se kohdistuu yleensä nimenomaan eliittiin ja sen jäseniin.

      Poista